lauantai 17. helmikuuta 2018

Kahdenkympin vanhojentanssimekko

Tytär pyysi tekemään vanhojentanssimekon ja nimenomaan kierrätysmateriaalista. Arvatkaapa, olinko innoissani? Melkoinen luottamustehtävä! Toiveena oli liila, liukuvärjätty prinsessamekko. Mekkoon neiti halusi leveän helman ja tyköistuvan yläosan, mutta ehdottomasti olkaimilla, että pysyy hyvin päällä tanssin pyörteessä. Tytär keksi myös, että yläosa olisi erillinen toppi, jota voi pitää kesällä hellepaitana. Kaksiosainen asu on kätevä myös liikkumisen kannalta. Topin voi pukea jo kotona ja ottaa hameen kassiin ja pukea päälle vasta tanssipaikalla. Fiksu tyttö!

Kävin Kierrätyskeskuksesta ostamassa kaksi Ikean vanhaa, valkoista pitsiverhoa ja kaivelin kangasvarastoista aluspukua varten vanhan, hotellista poistetun lakanan.

Värjäyksen suunnitteluun ja toteutukseen meni pisin aika, sillä lakana oli osin keinokuitua ja pitsiverho sataprosenttista polyesteria. Keinokuituun kun kotikäyttöön tarkoitetut värit eivät juurikaan tartu. Testailin ensin ikivanhoilla, äidiltä jääneillä kangaspainoväreillä, miten pitsin liukuvärjäys sujuisi töpöttelemällä. Kiinnitin kuivuneen painovärin silittämällä ja yllättäen väri pysyi pitsissä ihan hyvin, kesti jopa konepesun. Painoväri kovetti kuitenkin pitsiä jonkin verran, ja leveän helman töpöttely olisi ollut hidasta ja työlästä toteuttaa. Jotain muuta piti keksiä. Hobby Pointista sain hyviä vinkkejä värjäykseen ja päädyin ostamaan Dylonin käsivärin perusvärjäykseen sekä Marabun tekstiilispsrayn pitsihelman liukuvärjäykseen.


Helmaosaan en kaavaa tarvinnut, leikkasin lakanasta vain neljä alaspäin levenevää kappaletta ja pitsiverhosta kaksi suorakaidetta, joiden leveyden poimutin vyötärölle. Toppiosaan käytin Lehti:Suuri Käsityö 7/2015 s. 21 kaavaa vähän muunneltuna. Ompelin topin ja hameen valmiiksi ennen värjäystä. Vähän uhkarohkeaa sillä jos värjäys epäonnistuisi, koko ompelutyö menisi hukkaan.

Dylonin käsiväri on helppo käyttää, tarvitaan vain lämmintä vettä, suolaa ja väriä kankaan painon  vaatima määrä, tässä tapauksessa kaksi pussia intense violet -sävyä. Helma ja toppi uivat värivedessä tunnin verran. Lopputuloksena oli hennon liila pitsi ja vähän tummempi aluspuku, juuri niin kuin pitikin. Kun mekko oli kuivunut, suojasin kylppärin lattian muovilla ja aloitin jännimmän vaiheen: liukuvärjäyksen. Suihkuttelin liilaa sprayväriä helmaosaan viistosti alhaalta ylöspäin niin että väri vaalenee utuisesti vyötäröä kohti. Pieni pullo riitti hyvin koko leveän helman värjäykseen. Kun väri oli kuivunut, kiinnitin sen silittämällä. Vielä en tiedä miten väri kestää pesun, mutta ainakaan hankaamalla väriä ei irronnut käsiin. Kylppärin kaakeleista väri lähti helposti, vedellä huuhtelemalla.

Minusta mekko kaipasi liilaa vyötä, mutta tytär oli toista mieltä. Vyöhön kuitenkin päädyttiin, sillä astmapiipulle tarvittiin joku säilytyspaikka. Tein juuri sopivan värisestä, vanhasta ja jo valmiiksi puretusta silkkihameestani leveän silkkivyön ja siihen taskun, johon piipun sai piilotettua. Vähän se pömpötti vyötäröltä, mutta sieltä piippu oli helppo ottaa esiin tarvittaessa tanssin lomassa.




Tämän vanhojenpäivämekon materiaalien hinnaksi tuli yhteensä himpun yli 20€.
Pitsiverho kierrätyskeskuksesta yhteensä 7 €,
2 pussia Dylonin kangasväriä 8 €
Marabun tekstiilispray 6,90 €

Tätä mekkoa oli hauska tehdä, värjäys toi sopivasti haastetta. Tekstiilispray oli hauska tuttavuus, jota käytän kyllä toistekin. Tärkeintä kuitenkin oli että tytär oli tyytyväinen lopputulokseen.



9 kommenttia:

  1. Toisen wanhan vm 2018 äiti17. helmikuuta 2018 klo 18.54

    Mielettömän kaunis puku upean nuoren naisen päällä ❤! Näitä tarinoita tarvittaisiin lisää, jotta vanhojenpäivän järjettömään kilpavarusteluun tulisi tolkkua. Kiitos jakamisesta ja onnea hienosta projektista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä tansseissa oli monta kierrätysmekkoa ja todella persoonallisia itse tehtyjä asuja sekä pojilla että tytöillä. Kilpavarustelu on tylsää. Persoona rohkeasti peliin

      Poista
  2. Ihanaa että tytär halusi kierrätysmekonk Olet taitava. Tastusti ei tullut samanlaista mekkoa vastaan

    VastaaPoista
  3. Kauniit ja nuoret :)
    Ihanan iltapuvun sai tyttö. Ja hintalappua ei arvaisi noin huokeaksi.
    Itse ompelin aikoinani (lähes 20 v sitten) myös tytön lukion tanssiaisgaalapuvut kaikkina kolmena vuotena (eri tyylejä eri lukioissa). Mekoissa oli kierrätystäkin mukana, joten ei tullut kalliiksi, ja ovat olleet vielä muillakin samassa käytössä. Meikit laittoi itselleen ja ystävilleen ja taisi joskus laittaa muutaman kampauksenkin - itse sitten kävi kampaajalla :)
    Kovin on kalliiksi käynyt tämä nykyajan varustelu, joten nämä jutut ovat aina hyvänä esimerkkinä.
    Ja pitääpä muistaa tuo sprayjuttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu meilläkin meikit ja kampauksen teki tyttö itse ja kengät olivat jo parin vuoden takaa.

      Poista
  4. Upea mekko! Liukuvärjäys on todella onnistunut.

    VastaaPoista
  5. Kaunis ja hieno väri. Vaikka tuolloin on ihanaa olla päivä prinsessana, niin ei se satoja euroja vaadi. Mukava kuulla, että on fiksuja nuoria.
    Silloin aikuisuuden kynnyksellä vuonna -84 vanhojen päivänä pukeuduttiin oikeesti vanhoihin vaatteisiin, jonkun tädin ullakolta löytyneisiin Ü Esikoinen ompeli aikoinaan pikkusiskolleen vanhojenpäivämekon ja siitä tuli niin näköisensä. Tallessa on vieläkin sovitusnuken päällä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...