torstai 3. elokuuta 2017

Farkkurotsi

Halusin syksyksi farkusta bomber-tyyppisen jakun. Sellaisen, jota voi alkuun pitää ulkotakkina ja talvella jakkuna sisällä. Ja ehdottomasti farkusta, koska sitä materiaalia nurkissa riittää talven tuunauspajojen jäljiltä. Ajatuksissa oli crazy quilt -tyyppinen, kaiken mallisista paloista koottu, vähän rähjäinen jakku, jossa risat saa roikkua.


Valikoin farkkuvarastosta kaikki sinisimmät stretchfarkut ja leikkelin niistä isohkoja palasia ihan summittain. Sommittelin palat limittäin yhtenäiseksi kangaspinnaksi niin, että langansuunta oli aina sama. Liimasin palat ensin tekstiililiimalla limittäin ja sitten ompelin kapealla ja tiheällä siksakilla yhteen. Suuri Käsityö -lehdestä löytyi niukan ja sievän, eikä yhtään rähjäisen silkkijakun kaavat, jotka muokkasin vähän väljemmäksi ja leikkasin osat kaavojen mukaisesti. Ohjeesta poiketen vuoritin jakun kokonaan ja lisäsin povitaskun vuoriin puhelinta varten. Niskaan laitoin vyölenkin koristeeksi ja naulakkoon ripustamista varten. Etukappaleen rintapieleen lisäsin vielä pienen taskun.
Pari senttiä pituuteen olisi voinut vielä lisätä, mutta muuten olen tosi tyytyväinen lopputulokseen.
Suuri Käsityö -lehden ompeluohjeet löytyy täältä




Tästä tuli Tuunaajamutsin uusi työasu, ellei sitten tämä meidän teini omi tätäkin.


tiistai 1. elokuuta 2017

Mustavalkovillis

Kaapissa oli vanha, musta twinsetti noin 15 vuoden ja 10 kilon takaa. Hyvälaatuinen, muistaakseni silkkiä ja villaa, ei kutita iholla ja pinta pysynyt nyppyyntymättömänä. Tätä mielellään vielä pitäisin, jos paita ei olisi tiukka kuin makkarankuori. Helma kiipeää navan yli ja hihansuutkin vähän ahdistaa alleja. Yllättäen twinsetin villatakki on ihan sopivan kokoinen, ehkä vähän väljäkin.

Ensin ajattelin leikellä paidan tilkuiksi ja koota muiden ohuiden neuleiden kanssa ponchoksi tai torkkupeitoksi, mutta päätin kuitenkin ensin kokeilla, josko siitä saisi vielä käyttökelpoisen leventämällä paitaosaa.

Leikkasin levennykseksi pieneksi jääneestä valkoisesti twinsetistä 7 cm leveät kaitaleet, leikkasin mustan paidan keskeltä kahtia ja ompelin valkoiset kaitaleet niiden väliin, sekä eteen, että taakse kapealla ja tiheällä siksakilla. Kaitaleen leveyttä mitatessa kannattaa laskea saumanvaroihin hukkuvat sentit, ainakin 1-1,5 cm per sauma, eli 3 cm kaitaleella saa vasta alkuperäisen paidan leveyden.

Pääntielle yritin saada siistin käänteen, mutta ompelukoneommel vähän venytti neulosta, eikä tikistä tullut riittävän hyvää. Harsin koneompeleen päälle ohuella, mustalla villalangalla muutaman tikin koristeeksi. Ei ihan täydellinen, mutta paita taas pelittää. Levennys auttoi myös hihansuiden ahtauteen. Hihankäänteet ei nouse enää niin korkealle, vaan jäävät kapeampaan kohtaan, lähemmäs kyynärpäätä.

Villatakkiosalle pitää vielä jotain tehdä, vähintään napit menee vaihtoon. Saa nähdä tuunaanko vielä muutenkin. Ehkä puran noi tikkaukset ja ompelen huomaamattomasti käsin nurjalta. Vai mitä mieltä olet?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...